Ei ole tänä vuonna Suomella asiaa finaaliotteluun, vaan sinne paikkansa ansaitusti otti Ruotsi. Suomi matkaa viimevuotiseen tapaan pronssiotteluun. Toivottavasti tahtotaso on huomenna parempi kuin viime keväänä.
Tänään Leijonat olivat pahasti pulassa ensimmäisessä erässä. Muutama tyhmä jäähy joiden aikana Ruotsin tähdet saivat paljon tilanteita aikaiseksi ja myös yhden maalinkin. Maali oli onnekas, mutta olisivat he voineet tehdä maaleja muistakin tilanteista, joten ei tuurikaan nyt ihan epäoikeutettu tilanteisiin nähden ollut.
Ennen Ruotsin ensimmäistä maalia Suomellakin oli muutama hyvä paikka. Pesosella heti ensi minuutilla ja myöhemmin Hagmanilla, mutta viimeistely ontui molemmilla herroilla.
Näissä peleissä kuten missä tahansa muussakin pelissä, jossa voittoa tavoitellaan pitäisi vain pystyä tekemään maalit vähintäänkin hyvistä paikoista ja mieluusti vähän huonommistakin. Jos ei tulosta tule niin aina on tappio tiedossa.
Ensimmäisen erän lopussa Leijonille tarjottiin mahdollisuutta tasoitukseen kahden perättäisen ylivoiman muodossa. Paikkoja syntyi mukavasti, mutta mistään ei kukaan saanut maalia tehtyä.
Ensimmäinen oli kuitenkin enimmäkseen Ruotsin hallintaa. Joten olikin hyvä, että peli oli tuolloin vain 0-1.
Toinen erä
Toisessa erässä peli muuttui tasaisemmaksi. Varmaankin Leijonat yritti enemmän, mutta toisaalta Ruotsilla ei ollut tarvetta enää pelata niin aktiivisesti johtoasemassa ollessa. Fiksua säästää energiaa tulevaan.
Suomi hallitsi toista erää ajoittain jopa tasakentällisin pelattaessa ja saivat kyllä rakenneltua riittävästi maalipaikkoja. Tehottomuus vain jatkui ja tulosta ei useista paikoista huolimatta syntynyt.
Kuten niin kovin usein jääkiekossa, jos et käytä omia paikkoja niin vastustaja sitten käyttää. Näin kävi toisen erän lopussa, kun Ruotsi pääsi ylivoimalle. Sedinin syötöstä Eriksson teki jo illan toisensa ja peli oli 0-2.
Kolmas erä
Kolmas erä alkoi taas enemmän Ruotsin hallinnassa. Leijonat pääsi kuitenkin nopeasti taas mukaan rytmiin ja paikkoja syntyi aika ajoin. Viimeistelyn ontuessa ei Ruotsilla ollut todellista paniikkia oikein missään vaiheessa.
Erän puoli välissä Ruotsi sai kiekon jo Suomen maaliviivalle, mutta onneksi kiekko ei koskaan käynyt maalissa. 0-3 olisi ollut jo viimeinen niitti otteluun.
Lopussa Leijonat loi lisää maalipaikkoja ja laukauksiakin tuli lisää, tosin monet niistä viuhuivat ohitse maalin.
Raanta otettiin pois maalista muutama minuutti ennen loppu. Pientä mylläkkää Leijonat saivatkin aikaiseksi ylivoimalla, mutta räpistelyn lopetti Henrik Sedin tekemällä 0-3 tyhjään maaliin.
Voiton Ruotsille toivat Sedinin veljekset sekä koko turnauksessa hienosti pelannut maalivahti Enroth.
Tällä kertaa ei taistelu riittänyt, kun ei maalin maalia onnistuttu tekemään. Hyvää taistelua oli, mutta se ei ainoastaan voittoon riitä. Ruotsi meni ansaitusti tällä kertaa finaaliin.
Huomenna on kuitenkin mahdollisuus vielä voittaa pronssia. Mitaleita ei kuitenkaan ole koskaan liikaa ja joukkueessa on monta pelaajaa joille mitali olisi ensimmäinen arvokisamitali. Joten uskonkin että halua voittamiseen huomenna löytyy sen verran paljon, että pronssiset mitalit laitetaan Leijonien kaulaan!
Jutussa olleet valokuvat ovat viime vuoden Karjalaturnauksen Suomi – Ruotsi ottelusta. Kuvat on otettu Canon Ixus HS 510 kameralla.
Tilastot
Suomi – Ruotsi 0-3
10.33 0-1 Eriksson (Sedin H, Sedin D) yv
36.13 0-2 Eriksson (Sedin H, Sedin D) yv
59.37 0-3 Sedin H (Eriksson, Tallinder)
Maalivahdit
Raanta FIN 10+7+11=28
Enroth SWE 12+7+11=30
Jäähyt
FIN 4 x 2 min
SWE 4 x 2 min
Markus Kauppinen – Valonkuvaaja
