Pimeä marraskuu päättyi komeaan auringonlaskuun. Matkassa ei ollut järkkäriä, mutta usein niin kovin älyttömänpuhelimen kameralla onnistuin tilanteen ikuistamaan.
Auringonlaskusta tuli mieleen taakse jääneen kesän upeat auringonlaskut joita pääsin muutaman iltana katsomaan ja kuvaamaan. Muistoksi niistä jäi hienojen kuvien sekä uusien asioiden oppimisen lisäksi lämpimiä muistoja kylmien talvi-iltojen iloksi.
7 kuukautta ja olemme jälleen noiden hienojen auringonlaskujen parissa, mutta eipä kiirehditä hetkeäkään. Eletään sitä ennen oleva aika kunnolla niin kuin parhaaksi kukin näemme.
Markus Kauppinen – Valonkuvaaja