Elokuun 11.-12. välisenä yönä oli vuotuinen Perseidien maksimi. Olosuhteetkin olivat hyvät, kirkas taivas ja lämmintä. Perseidejäkin näkyi kymmenittäin tunnissa, mutta yrityksestä huolimatta en onnistunut yhtään näyttävää Perseidiä / tulipalloa kuvaamaan. Aina oli kamera suunnattuna väärään suuntaan, mutta paljon ehdin toivomuksia tehdä tähdenlentosateessa :).
Valaisevat yöpilvet
Viimeisellä kuvauspaikalla ilokseni huomasin horisontissa jotain valon kajoa ja välkettä, maagisia kuin revontulet. Aikani ihmeteltyäni ja kuvia otettuani tajusin niiden olevan valaisevia yöpilviä. Vuosia olen niitä yrittänyt nähdä ja saada kuvattua siinä kuitenkaan onnistumatta.
Sanoin kuvailemattoman hieno kokemus! Nyt olin kerrankin oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Valosaatetta oli vähän ja sain seurata pilviä toista tuntia ennen auringonnousua. Lisäksi onnistuin ottamaan ilmiöstä useita hyviä valokuvia.
Reissun aikana tekemisiäni kävivät useat rusakot tarkkailemassa. Uteliaimmat tulivat muutaman metrin päähän. Yrittäessäni kääntää kameraa niitä kohden pomppivat ne heti tiehensä. Kotimatkalla näin tien yli hölköttelevän ketun. Matkaa reissulle tuli 32,24 kilometriä ja aikaa vierähti viisi tuntia – loistava kuvausreissu siis loppujen lopuksi.
Hyvää viikonloppua teille kaikille!
Markus Kauppinen – Valonkuvaaja
Toki kuukin jo taivaalla möllöttää, mutta onneksi se ei läntistä taivasta pidemmälle kulje. Pohjoisessa ne revontulet mitä todennäköisemmin kuitenkin näkyvät, ainakin täällä etelässä.