Lähikuvaus / Makrokuvaus

 

Lähikuvaus tai monesti käytetty makrokuvaus mielenkiintoinen valokuvaamisen osa-alue. Se on valokuvaustyyleistä itselleni mieluisin. Makrokuvauksessa otetaan valokuvia pienistä kohteista, kuten esimerkiksi itse valokuvaan hyönteisiä. Valokuvattaessa pieniä asioita ja kohteita avautuu eteesi täysin uusi, sekä hyvin mielenkiintoinen maailma! Tulet näkemään asioita joita en tiennyt edes olevan olemassa. Laitankin tähän tekstin sekaan muutaman esimerkin tästä uudesta maailmasta!

 

Punasyyskorento Ampiainen - Vespidae

Makrokuvaukseen sopivat hyvin monet pokkarikoon digikamerat. Harrastuksen edetessä kannattaa harkita järjestelmäkameran hankkimista ja siihen erityisesti makrokuvaukseen tarkoitettujen objektiivien ostamista. Oikeasta makro-objektiivista aletaan puhumaan silloin, kun objektiivin kuvasuhde on 1:1. Jolloin 1 senttimetrin kokoinen kohde tallentuu kameran filmille tai kennolle 1 senttimetrin kokoisena.

 

Välineillä(kin) on merkitystä

Laadukkailla välineillä saat hyvin yksityiskohtaisia kuvia pienimmistäkin kohteista, kuten mainitsemistani hyönteisistä. Lähikuvauksessa monesti käytetään apuvälineitä, kuten jalustaa ja erillistä salamaa. Itse käytän harvoin jalustaa, kun sen mukana kantaminen tuo omat ongelmansa. Sekä nopeasti liikkuvat hyönteiset eivät yleensä pysy niin kauaa paikallaan, että edes ehtisin jalustan asetella oikeaan asentoon. Lisäksi useimmat hyönteisistä pakenisivat jalustan viritysvaiheessa, koska reagoivat yleensä helposti kaikenlaiseen ympäröivään liikkeeseen. Joten hyönteisiä kuvattaessa mielestäni onkin helpompaa yrittää hiipiä niiden lähelle ilman jalustaa.

 

Tiedän, että tämän ongelman voisi osittain sivuuttaa niin, että virittäisi hyvää paikkaan jalustan kameroineen ja sitten tekisi hyönteisille "baarin", eli laittaisi jotain makeaa nestettä tarjolle. Sitten vain odottelemaan, että kuvattavaa tulee paikalle. Kuten niin monen muunkin asian voisi tuostakin mennä vielä ainakin yhden askeleen eteenpäin. Se tapahtuisi niin, että virittäisi vielä kameraan laukaisimen joka laukaisee kameran, kun se tunnistaa kohteessa liikettä. Lisäksi joitakin kameroita on mahdollista ohjata etäyhteydellä. Itse en ole vielä noita askeleita ottanut, eikä ole ainakaan lähitulevaisuudessa tarkoitusta ottaa.

 

 Hämähäkin ruokataukoApilat

Niinpä käytänkin makrokuvausreissuillani ulkoista Metz 58 AF-1 Digital salamaa tai Pentaxin AF-160 FC rengassalamaa. Metzin salamaa käyttäessäni monesti liitän salaman ja kameran väliin synkronisointijohdon, jolla saan salaman enimmillään yhden metrin päähän kamerastani. Objektiiveina mukanani on Pentaxin 35mm ja 100mm makro-objektiivit, sekä Vivitarin MC 2x Macro Focusing Teleconverter jatke. Telejatkeen avulla saan kaksinkertaistettua objektiivieni polttovälin, joka antaa mukavasti lisää mahdollisuuksia lähikuvaukseen eli 100mm macro-objektiivistani tuleekin 200mm polttovalin objektiivi. Vastaavan asian voisi toteuttaa myös loittorenkailla. Aikoinaan itselläni oli noitakin, mutta löydettyäni tuon Vivitarin polttovälinmuuntajan myin loittorenkaat pois.

 

Painoa tuolle setille tulee varmaankin kolmatta kiloa, joten muutaman tunnin kuvauksen tuntee ylävartalossa kuvanneensa. Siitä syystä ei kovin montaa tuntia yhtenä päivänä voi käsivaralta makrokuvausta harrastaa. Edellä mainitussa setissä on myös se huono puoli, ettei enää kameran automaattinen tarkennus toimi. Toisaalta vaikka toimisikin, niin käyttäisin todennäköisesti lähikuvauksessa käsitarkennusta. Automaattinen tarkennus, kun ei varmaankaan pystyi tarkentamaan pienessä kohteessa juuri siihen haluamaani kohtaan. Ei tuo tarkentaminen oikeaan kohtaan helppoa manuaalisestikaan ole, mutta mielestäni todennäköisempää kuin automatiikalla. Ainakin käyttämissäni Pentaxin tuotteissa.

 

Maltti on valttia

Hyvien välineiden lisäksi hyönteisiä lähikuvattaessa kuvaajan kärsivällisyys nousee hyvin keskeiseen sijaan. Pitää päästä todella lähelle kohdetta ja se ei onnistu hätiköimällä, vaan pitää yrittää liikkua todella hitaasti ja hyvin huomaamattomasti, jottei hyönteiset huomaisi valokuvaajaa.

 

Monet ottamistani hyönteiskuvista on otettu niin, että kameran objektiivin etulinssi on kohteesta vain muutaman sentin päässä. Tästäkin johtuen saa olla tyytyväinen, jos usean tunnin kuvausreissun aika onnistuu ottamaan muutaman laadukkaan makrokuvan jostakin hyönteisestä. Jokainen laadukas valokuva, kyllä sitten palkitsee niin paljon, että kuvaukseen käytetty aika kannatti valokuvaukseen käyttää.

 

Hyttysen purema

 

Hyttysten ja muidenkin purevien sekä pistävien hyönteisiinkin on syytä varautua. Itse olen todennut eri valmistajien kemialliset tuotteet huonosti toimiviksi ja siksipä en sellaisia käytä. Paras suojautuminen on peittävä vaatetus. Tällöin puremisen kohteeksi ei jää (ainakaan itselläni) paljoa muuta kuin kädet. Kädet kyllä sitten onkin makrokuvausreissun jälkeen välillä todella pahan tuntuiset ja näköiset.

 

Yllä oleva esimerkki kuva on kesältä 2012. Olin tovin kuvaamassa yhtä ludetta ja kymmenet itikat pistelivät käsiini. Kuvaus oli pakko lopettaa, kun käsiin alkoi yksinkertaisesti sattua niin paljon ja ne myös turposivat aika pahasti.

 

Kameran asetuksista

Suuri merkitys hyviin kuviin on myös valokuvausvälineittesi tuntemuksella. Makrokuvauksessa on etenkin hyvä tietää mikä on käyttämäsi objektiivin terävin aukkoarvo. Kuvatessasi väärällä aukkoarvolla ei kuvistasi tule teräviä. Itse olen saanut asian oppia useana keväänä, kun talvella on asetukset unohtuneet.


Yleiset suositukset makrokuvaukseen ovat seuraavan suuntaiset: suljin aika 160/s >, aukko F8-11 ja ISO 100 >. Oman kalustosi tarkat arvot saat testaamisen ja harjoittelun kautta. Tuo harjoittelu kannattaa todellakin tehdä ja kunnolla niin varmistat siten laadukkaat makrokuvat! Seuraavaksi esimerkki aukkoarvon vaikutuksesta. Kuvaa ei ole käsitelty muutoin paitsi lisätty vähän valoisuutta.

 

Aukkoarvon vaikutus

 

 Matkapuhelimellakin makrokuvaus onnistuu

Micro Phone Lens. Valokuvaaja: Markus Kauppinen

Micro Phone Lens -linsseillä pääsee kohdetta hyvin lähelle myös matkapuhelimen kameralla. Linssi kiinnitetään yksikertaisesti matkapuhelimen linssiin. Irtolinssin toinen sivu on pehmeää ainetta joka tarttuu hyvin matkapuhelimen linssin pintaan. Kuvia kohteesta voi ottaa noin neljän sentin etäisyydeltä. Lue lisää.

 

Aiheeseen liittyviä juttuja VLK-sivustolla