”Markukselle urheiluterveiset 11.11.1995 T: Höyry” kirjoitti Raimo Höyry Häyrinen Rinkelinmäen jäähallin parkkipaikalla HPK 2 – Ilves 5 ottelun päätyttyä.
Pyysin suosikki selostajaltani paperille nimikirjoitusta, mutta siitä Höyry kieltäytyi ja sanoi, että mennääs käymään autollani siellä minulla on korttejakin.
Hän vaikutti iloiselta nimikirjoitus pyyntöni johdosta ja hienoon korttiin häneltä nimikirjoituksen sainkin, sekä ennen kaikkea mukavan muiston ainoaksi jääneestä kohtaamisestamme. Kiitokset tuosta ja hyvistä selostuksista sinne jonnekin 🙂
Upeaa oranssia kevät vietettiin keväällä 2019 lähes koko Suomessa. Nimittäin Kärppien ja Tapparan liian pitkään jatkunut valtakausi oli jo vuosia näivettänyt kansan kiinnostusta Liigaa kohtaan. Nyt mestaruustaistossa oli todellinen yllättäjä mukana ja yllättäjistä tunnetusti isot massat tykkää.
Asiantuntijoille sensaatioimaisesti pelanutta HPK joukkuetta juhliin Hämeenlinnan torilla mestaruutta seuranneena päivänä 5.5.2019. Tuosta tulikin mieleen, että eilisestä julkaisusta unohtui yksi ”hauska” Ylen virheen maininta. Lauantain nimittäin oli Ylen ohjelmatiedoissa jo ilmoitettu, että 5.5. tulee televisiosta Oulusta Kärppien mestaruusjuhlista suoralähetys :).
Nyt jakamani youtube soittolistani lisäksi otin mestaruusjuhlista paljon valokuvia. Valitettavasti elämä on sellaista, etten ole niitä vielä ehtinyt läpi käydä / kehittää. Sitten aikanaan, kun saan ne julkaisukuntoon niin tulette kyllä ne tällä kanavalla näkemään.
Upeaa oranssia kevät vietettiin keväällä 2019 lähes koko Suomessa. Nimittäin Kärppien ja Tapparan liian pitkään jatkunut valtakausi oli jo vuosia näivettänyt kansan kiinnostusta Liigaa kohtaan. Nyt mestaruustaistossa oli todellinen yllättäjä mukana ja yllättäjista tunnetusti isot massat tykkää.
Tällä kertaa jaan youtube soittolistani 4.5.2019 pelatusta Kärpät – HPK ottelusta, joka oli Liiga kevään taatusti viimeinen ottelu – olihan se legendaarinen ja vain harvojen koskaan kokema loppuottelu numero seitsemän, the game 7.
Yksi suurimmista urheiluun liittyvistä haaveistani on ollut nähdä Liigan suosikkijoukkueeni HPK:n mestaruuden ratkaiseva ottelu paikan päällä. Sitten myös haavena nähdä mikä tahansa joukkueiden game 7 ottelu paikan päälle. Voitte vain kuvitella miten epätodellinen tunne oli lähteä tuona lauantaina Ikuisen vapun tahdittamana Hämeenlinnan linja-autoasemalta kohti Oulua bussi armaadassa. En täysin usko tuota tapahtuneeksi vieläkään.
Jo pelkästään lipun saaminen kuudennen finaali-ottelun jälkeen oli pieni ihme, mutta sinnikkyydellä ja taatusti tuurillakin sain sen vielä perjantai-iltana itselleni.
Bussimatka sujui entuudestaan tuntemattomien ihmisten parissa hyvin, olihan matka ja asia kuitenkin kaikille yhteinen, sekä rakas. Liiemmin ei bussissa jännitystä ollut vaan hyvinkin aidosti vahvaa tunnelmaa siitä, että voitto tulee tavalla tai toisella toistamiseen Hämeenlinnaan.
Itselleni ottelu on ensimmäinen Raksilassa ja todellinen järkytys oli se, että miten vuodesta toiseen rahaa loputtomasti saaneella seuralla voi olla niin surkea tasoinen halli – ainakin katsomon osalta.
Pelistä muutaman tiivistetty asia. Oulussa ikonisessa asemassa kaiketi olevan Jussi Jokisen peli oli lähes koko ajan säälittävää räpellystä ja katsottavaa, kuten koko sarjan ajan. Äijästä oli enemmän hyötyä Kerholle kuin Kärpille, joten sinänsä hyvä että ukko oli kentällä aivan liian paljon. Jopa osa Kärppä kannattajista lähistöllämme oli samaan mieltä siitä, että Jussin oikea paikka olisi kentän sijaan ennemmin katsomossa tai ainakin penkin päässä.
Siinä vaiheessa, kun kiekko kilahti toista tai kolmatta kertaa Larmin vartioiman maalikehikin yläreunaan tuli viimeistään 100% varma tunne, ettei Kerho yksinkertaisesti voi peliä hävitä.
Kun kerta oltiin jo Game 7:ssä niin pitihän homma viedä vielä jatkoerään. Siellä sitten aavistuksen Oululaisia harmittaneen pillipiiparien näkövirheen johdosta Kerho lopulta sai aivan oikeutetusti viimein ylivoima tilanteen. Sitä ei sitten oranssit soturit eivät jättäneet käyttämättä vaan Markus Nenonen iski HPK:n historian toiset mestaruusjuhlat käytiin noin klo 20 aikaan.
Tuo maali ja ne hetket tallentuivat omallekin kamerallani ja ne löytyvät tuolta soittolistalta. Toivottavasti tuota muistoa ei pyyhi koskaan mikään aivoistani, kunnes sitten koittaa viimeinen hetki jonka jälkeen kaikki pyyhkiytyy, sen verran mahtava ja loistava muisto tuosta reissusta ja etenkin tuosta yksittäisesti hetkestä syntyi!
