Muutama vuosi tai ainakin puolitoista ehti kuluta aikaa viime kerrasta, kun kävin Rinkelinmäen jäähallissa katsomassa jääkiekon SM-liigaottelua. Jonkin verran halli oli taas viime kerrasta muuttunut.

Keskellä kenttää oleva valotaulu oli vaihtunut ilmeisesti leditauluiksi. Halliin oli tullut myös muutama ledimainostaulu, joissa pystyy esittämään liikkuvaa kuvaa. Näin vaalien alla niissä pyöri kovasti porvaripuolueiden mainokset. Lisäksi pohjoispäädyn kattoon oli tullut spottivaloja, pääosin oransseja. Niiden avulla halliin tuotiin entisestään lisää oranssia väriä.

Myös uutta teemaa oli suunniteltu. G-katsomosta on tullut toinen fanikatsomo tutumman sikakatsomon lisäksi. Lisäksi monesti viitattiin oranssi alueeseen, joten tunnusta väriä ajatusta oli viety nyt aiempaa pidemmälle.

Vaikea sanoa oliko uudistukset hyviä / huonoja, mutta ainakin viihteellisempään suuntaan ottelutapahtumaa oli viety. Niin, jääkiekko-ottelua ei enää ole vaan se on ottelutapahtuma. NHL-ottelutapahtumista en oikeastaan paljoakaan tiedä, mutta voisin kuvitella, että ainakin osa näistä asioista on sieltä poimittu.

Ottelua ennen myös tapahtuman juontaja jutteli niitä näitä ja yritti nostattaa tunnelmaa yleisössä. Juontaja myös haastatteli pitkin peliä yleisöstä joitain henkilöitä sekä otteluisäntänä toimineen yrityksen edustajaa.

Sitten erätauolla oli HPK-junioreiden rankkarikisaa, tosin tuo on varmaan ollut ohjelmassa jo kaksikymmentä vuotta. Myös kannatusryhmien välillä oli erätauolla kisa. Curling kisan voitti tällä kertaa HPK kannattaja.

Uutuutena eilen esitettiin uusi kisa. Siinä piti yrittää heittää Frisbee mahdollisimman lähelle keskipistettä. Palkinnoksi siitä voitti kuntoklubin yli 1500 euron lahjakortin. Jatkossakin kisassa on vastaavan arvoisia palkintoja jaossa. Frisbeen hinta oli 5 euroa ja sen tuotot menevät HPK juniorijääkiekon hyväksi. Tällä kertaa en frisbeetä ostanut, mutta ehkäpä joskus toisten, jos palkinto on sellainen joka on itselleni tavoittelemisen arvoinen.

Ensimmäinen erä

Itse pelistäkin pitää varmaan muutama sananen sanoa, vaikka voisi edellisen perusteella ajatellakin, että miten tärkeässä roolissa se peli enää olikaan?

No, peli ei kovin sähäkästi lähtenyt käyntiin kummaltakaan. Ensimmäinen erä meni hienokseltaan HIFK hallinnassa. Tosin HPK voitti erän 1-0. Tuomas Vänttinen teki maalin ajassa 14:14, hiukan helpon näköisesti Mika Norjan kainalosta livahtaneella rystylaukauksella.

Toinen erä

Toinen erä oli selkeämmin HIFK:n hallinnassa ja erän päätyttyä lukemat taululla olikin 1-2. HIFK teki lähes kaksi identtistä maalia. Ensiksi Ville Varakas kilautti tolpan kautta oikeaan yläkulmaan. Siitä muutama minuutti ja Toni Söderholm laukoi samaan paikkaan 1-2 johtomaalin. Onneksi HIFK ei onnistunut tekemään lisää maaleja, vaikka paikkoja olikin. Mika Järvinen todella piti HPK mukana pelissä.

Kolmas erä

Kolmas erä oli sitten jo taas tasaisempaa. Loppua kohden HPK sai paremman otteen pelistä ja muutama tolppa kutikin taisi Kerholaisten laukauksista tulla.

Viimeisen minuutin HPK pelasi ilman maalivahtia ja Aleksi Laakso räjäytti katon ilmaan vain 43 sekuntia ennen päätössummeria :)! Senkin jälkeen Kerho jatkoi hyvää painostusta, mutta lisää maaleja ei tullut vaan edessä oli jatkoaika.

Jatkoaika

Kerholla oli useampi maalipaikka ja muutaman kerran kiekko pyöri Mika Norjan jaloissa, mutta ei vain pyörinyt maaliin asti.

Myös HIFK:lla oli etsikkoaikansa, kun HPK joutui alivoimalle. Silloin Mika Järvinen teki muutaman upean torjunnan ja HIFK ei onnistunut maalien teossa, joten edessä oli voittolaukauskilpailu.

Voittolaukauskilpailu

Kilpailun aloitti HPK Ville Viitaluoma, joka onnistui kämmenpuolelta.

HIFK:lta ensimmäisenä matkaan lähti Markus Granlund, joka ei onnistunut Järvistä ohittamaan.

HPK vuorolla yrittämään lähti uusi vahvistus Kanadasta Eric Fehr. Hän ei turhia kikkaillut vaan laukoi varmoin ottein kiekon ohi Mika Norjan ja tilanne nyt jo 2-0.

Seuraavaksi maalia yritti HIFK:n Joakim Erikson, joka onnistuikin ohittamaan Järvisen.

Sitten oli vuorossa HPK:n Juha Kiilholma, joka kilautti vasenta pystytolppaa.

Kisa päättyi lopulta siihen, kun HIFK:n Kimmo Kuhta ei pystynyt ohittamaan Mika Järvistä. Näin kaksi pistettä jäi Hämeenlinnaan ja yksi matkasi Helsinkiin.

Yhteenveto

25 euroa maksaneelle lipulle tuli siis aikalailla täysivastine. Pidemmän kaavan mukaan mentiin. Tasollisesti peli ei kaiken aikaa kovin hyvää ollut, mutta ei se paljoa kuitenkaan tunnelmasta pois vienyt.

Olihan ottelussa kuitenkin näin HPK:n kannattajan silmin katsoen kuitenkin hieno draamankaari. Altavastaajan asemasta lopulta kuintenkin hienosti tasoihin ja sitten vielä voittoon :)!

Hallissa oli myös muutenkin mukava olla. Aivan kuin olisi kotona ollut. Vanha halli on paljon vuosien varrella muuttunut, mutta kyllä se silti yhä se sama vanha tuttu on.

Hallilla on tullut elämänaikana useampi kuukausi vietettyä ja se lienee yksi syy siihen, että miten kotoisalta siellä ollessa tuntuu. Lisäksi halliin liittyy hyvin paljon muistoja, niin hyviä kuin huonoja.

Lisäksi halli on verrattain pieni ja senkin vuoksi siellä on hyvä tunnelma, etenkin silloin kun hallin on lähes täysi kuten se eilen oli. Tosin toivoisin, että siellä olisi vähemmän istumapaikkoja. Istumapaikkojen lisääminen on vienyt paljon pois siitä tunnelmasta joka hallissa vielä 80- ja 90- luvulla oli.

Silloin väkeä oli ihan plekseissä kiinni ja seisomakatsomoissa tömisteliin lattiaa ja niin edelleen. Silloin parhaimmillaan hallissa oikeasti oli sellainen melu, että tuskin omia ajatuksiaan enää pystyi kuulemaan. Seisomakatsomoissa oli myös hyvä puoli, että silloin katsojatkin pysyvät väkisinkin paremmin pelissä mukana, vaikkei kentällä hirveästi tapahtuisikaan, verrattuna siihen, että flegmaattisesti vain istuu paikoillaan.

Sen verran mukavaa hallilla oli, että pitää mahdollisuuksien mukaan mennä pelejä katsomaan tällä kaudella enemmänkin.

Markus Kauppinen – Valonkuvaaja