Ilosaarirockin 40-vuotisjuhla festivaalinen päätöspäivä lähti käyntiin tuttuun tapaan rasvaisella hotelliaamiaisella. Pitää kyllä myöntää, että hotelliaamiaiset ovat muutaman kerran vuodessa ihan hyviä, mutta perättäisinä päivinä alkaa jo kummasti tökkimään, näin kävi minulle jo sunnuntaina. No, yhtäkaikki jotain oli syötävä ja melkoinen setti tuli taas heti aamusta vatsaan ladattua, jotta sitten taas jaksaisi mahdollisimman pitkään ennen seuraavaa ruokailua. Aamupalan jälkeen käytiin hotellihuoneessa pakkaamassa laukkuihin taas uudet eväät ja tarpeelliset vaatteet. Sitten lähdettiin kohti Kulttuurikeskus Careliumia, nimittäin Ilosaarirock rannekkeella pääsi sinne ilmaiseksi, johon oli matkaa muutama sata metriä.

Kulttuurikeskus Carelium

Perus näyttelyn lisäksi kävimme katsomassa vaihtuvan näyttelyn tiloissa olleen Pop museoon! -näyttelyn. Heti oven suusta huomasin yhdessä nurkassa olevan Jukeboxin ja pakkohan sitä oli mennä testaamaan. Ensimmäiseksi laitoin soimaan Ismo Alangon: Kun Suomi putos puusta, se sopi kaiken kaikkiaan tilanteeseen loistavasti sillä olihan parhaillaan menossa kaunis kesä sunnuntai. Seuraavaksi laitoin pyörimään Neljän Ruusun: Pop museoon kappaleen ja viimeiseksi Sielun Veljien: Peltirummun.

Näyttely ei ollut kovin suuri, mutta paljon mielenkiintoista sieltä löytyi. Seinillä oli vanhoja keikka julisteita, tarinaa eri vuosikymmenistä ja niiden tapahtumista. Vitriineissä oli erilaisia musiikkialan palkintoja sekä eri aikakauden vaatemuoteihin somistettuja mallinukkeja. Yhdessä tolpassa oli liimattuna vanhoja fanikirjeita Ismo Alangolle. Löytyi rakennuttu teinin huone 80-90 luvulta, Nightwishin soittimia.. Sekä tarinaa Ilosaarirockista ja Alangon perheestä. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa tuo näyttely, jos siihen vain mahdollisuus tulee. Näyttely jatkuu 25.9.2011 saakka.

Tässä vielä Carelium tiedote Pop museoon -näyttelystä

Populaarikulttuuri, pop- ja rockmusiikki ovat näyttävästi esillä Pohjois-Karjalan museon vuoden 2011 näyttelytarjonnassa.

Pop museoon -näyttely on tuotettu yhteistyössä Etelä-Karjalan museon kanssa. Lappeenrannassa näyttely oli esillä viime syksyllä Rautaa rajalta nimisenä. Yhteistyökumppanina on ollut myös Joensuun Pop muusikot ry ja Joensuun lyseon lukio. Myös sarjakuvataide pääsee esille, kun Carelicumissa avataan samanaikaisesti Joensuun sarjakuvaseuran tuottama näyttely Älppäri Remix.

Pop museoon -näyttely valottaa Pohjois-Karjalan populaarimusiikin ilmiöitä aina 1950-luvulta tähän päivään. Näyttely juhlistaa osaltaan Ilosaarirockin 40-vuotistaivalta. Toisaalta tänä vuonna on vietetty kansantaiteilija Esa Pakarisen 100-vuotisjuhlaa. Esan elämänvaiheet tulevat näyttelyssä esiin Esa Pakarinen juniorin lähettämän valokuva-aineiston välityksellä.

Pohjois-Karjalaa voidaan pitää populaarimusiikin maakuntana. Täältä on noussut musiikkimaailman huipulle useita viihdetaiteilijoita ja yhtyeitä, kuten Esa Pakarinen, Katri Helena, Jaakko Teppo, Hassisen Kone, Neljä Ruusua, Eläkeläiset, Nightwish, Stella, Happoradio, Ukkosmaine. Pop museoon -näyttely kokoaa yhteen kevyenmusiikin ammattilaisten ja harrastajien näkemyksiä Pohjois-Karjalasta musiikkimaakuntana.
Näyttelyhankkeen puitteissa on museo haastatellut useita maakunnan muusikkoja ja musiikkivaikuttajia: Arto Pippuria, Nightwishin Tuomas Holopaista, Jari Kupiaista, Eläkeläiset-yhtyeen Toppo Koposta, Hassisen Koneen Hannu Porkkaa, Maryland-yhtyeen Ville Härköstä.

Populaarimusiikki on muovannut niin aineellista kuin henkistä kulttuuriamme monella tapaa. Etenkin nuoret ovat halunneet erottua edellisistä sukupolvista populaarimusiikin keinoin. Vaikka muotivirtaukset ovat muuttuneet vuosien saatossa, musiikilla on ollut keskeinen sija eri aikakausien nuorille.

Pop museoon -näyttelyyn on saatu populaarimusiikin harrastajilta ja ammattilaisilta monipuolista kuva- ja esineaineistoa välittämään musiikkimuistoja vuosikymmenten varrelta. Näyttelyssä on esimerkiksi esillä punkkarin ja goottinuoren asustekokonaisuus. Nightwish-yhtyeeltä on saatu erilaista materiaalia, kuten rummut. Pohjois-Karjalan museon ja Joensuun lyseon lukion yhteisen opetusprojektin puitteissa myös lukiolaiset ovat päässeet osallistumaan Pop museoon -näyttelyn aineistokeruuseen. He ovat haastatelleet ja videoineet artisteja, joiden opinahjo lyseo on aikanaan ollut.

Ilosaarirockkiin

Musoissa käytyämme suuntasimme jälleen pikaisesti kohti Ilosaarirock aluetta sillä kello 13 alkoivat taas bändit esiintymään. Ensimmäisenä kävimme kuuntelemassa Yona ja Orkesteri Liikkuvat Pilvet -yhtyettä. Se oli rauhallinen ja kevyt alku viimeiseen festari päivään. Sunnuntai aamu alkoi aurinkoisena ja niin se myös jatkui lähes koko päivän aina kunnes aurinko sitten illalla laski. Päivä oli tuskaisin, koska silloin flussa teki jo tuloaan ja oli aikas vetämätön olo. En antanut tuon kuitenkaan liiemmin meno haitata vaan nautin parhaan mukaan festari menosta.

Yonan ja kumppaneiden kevyen avauksen jälkeen suuntasimme kohti päälava, jossa esiintyi seuraavaksi Samuli Putro yhtyeineen. Putro oli tuttuun tapaan hyvän tuulin ja muutenkin koko porukalla vaikutti olevan lavalla mukavaa, siitä huolimatta että Putroa suuresti harmitti se, ettei hän ollut edellisenä päivänä ollut näkemässä Sielun Veljien keikkaa, koska he olivat olleet silloin musisoimassa Kaustisilla. Putro kertoi myös, että aikainen esiintymisvuoro sunnuntaina olisi ollut huono asia, koska hän uskoi ettei kukaan olisi vielä silloin jaksanut paikalle tulla. Toisin kuitenkin kävi, sillä päälavan ympäristössä oli paljon kansaa kuulemassa Putron tarinoita ja mies oli siitä hyvin otettu sekä oikeastaan hyvin tuyytyväinen, että keikka olikin juuri sinä hetkenä kuin se oli. Ihmisten vielä heräillessä oli sopivaa soittaa Putromaisia kappaleita.

Laura Närhi, Uusi Fantasia ja Freeman, Stam1na..

Sitten suuntasimme väsyneet jalkamme kohti YleX lavaa, jossa esiintymisvuoronsa sai Laura Närhi. Tätä settiä emme kuitenkaan jääneet katsomaan, koska teltta oli niin täynnä, että ihmisiä oli teltan ulkopuolellakin niin paljon ettei ollut mitään mahdollisuutta nähdä lavalle. Yritimme tovin päästä jonkinlaiseen näköyhteyteen, mutta tuloksettomaksi se jäi. Niinpä lähdimmekin kävelemään kohti Rentolavaa, jossa esiintyi Uusi Fantasia. Aavistelin, että he soittaisivat settinsä lopussa suurimman hittinsä Liian myöhään ja että paikalla saattaisi olla sitä laulamassa Freeman.. näin myös tapahtui. Muutoin tuon porukan musiikki ei hirveästi kiinnostanut tai ei siinä oikeastaan mitään vikaakaan ole.., mutta ei mielestäni niinkään festarikamaa. Ihan ok taustamusaa sen sijaan se on.

Tästä sitten suuntasimme päälavan läheisyyteen syömään eväitämme ja seuraamaan Stam1nan keikkaan. Tämänkään tyylin musiikki ei kuulu musiikkimakuuni, mutta kyllähän se jotenkin piknikin taustalla meni. Tämänkään keikan jälkeen ei oikein ollut millään lavalla ketään joka olisi hirveästi kiinnostanut niinpä jatkoimme tauon pitämistä Laulurinteellä.

Stella, Blackfield, The Exploited, Madness, Red Sparowes..

Päälavalle nousi kello 18:00 Joensuulainen yhtye Stella. Heidän musisointi oli ihan perus radio kamaa. Tämän setin kuuntelimme kokonaan.

Sitten lopetimme taukomme ja suuntasimme kohti YleX lavaa, jossa esiintyi Blackfield. Tämäkään bändi ei liiemmin ”puhutellut” ja muutaman kappaleen jälkeen päätimme vaihtaa maisemaa Sue-lavalle. Siellä keikkaansa oli vetämässä ennakkoon kovasti mainostettu punk bändi The Exploited. Tiesimme kyllä jo etukäteen ettei tuokaan olisi meitä varten, mutta pitihän nyt tuoltakin porukalta muutama kappale kuulla.

Seuraavana esiintyi päälavalla Madness, jolla oli sopivan rento ja hyvä meininki, että heitä oli mukava kuunnella ja katsoa! Ryhmä hoiti leiviskänsä tyylipuhtaasti ja soittaen kaikki hittinsä. Ainoa huono puoli tässä keikassa oli se, etteivät kappaleet soitannollisesti oikein toisista poikenneet. Tuntuikin siltä, että ihan kuin olisi kuunnellut reilun tunnin samaa kappaletta.

Tämän keikan jälkeen kävimme kuuntelemassa muutaman kappaleen Red Sparowessin keikalla Sue-lavalla. Heidän musiikki oli laadukasta hypnoottista progea, mutta jälleen kerran pitää sanoa ettei mielestäni mitään festarikamaa. Siitä sitten päätimme lähteä ostamaan festari muonaa Rentolavan läheisyydessä olevilta ruokakojulta ja silloin siellä lavalla esiintyi Cody ChesnuTT jonka musiikki sopi vallan mainiosti ruokailun taustamusiikiksi.

Festarit päätti Neljä Ruusua

Sunnuntain pääesiintyjän paikan sai täyttää kello 22:45 Ismo Alankon pikku veljen bändi Neljä Ruusua eli Illka Alanko, Petteri ”Kode” Koistinen, Jari ”Lade” Laakkonen sekä Kari ”Kämy” Kämäräinen. Oli mielenkiintoista vihdoinkin nähdä Neljän Ruusun keikka, koska aiemmin en ollut nähnyt kuin 4R:n keikan ja siitä ei paljon kerrottavaa ole. Bändi veti muutamaan kappaletta lukuunottamatta hittiä hitin perään ja siitähän paikalla ollut kansa kovasti piti! Kansa lauloi yhtyeen mukana biisistä toiseen viilentyvässä heinäkuun illassa.

Keikan aikana bändi vaihtoi vaatteita useaan otteeseen, aina biisien aiheiden mukaan ja se toi esitykseen mukavasti positiivista lisää. Biisejä ei vain soitettu läpi vaan niiden päälle oli lisätty hiukan esitystäkin ja se on aina hyvä juttu live keikoilla.

Nopsaan kolme päivää Ilosaarirockissa kuluivat. Jos jokin arvosana tapahtumalle pitäisi antaa on se 9. Vähennystä kympistä tulee opasteista ja liian monesta rasittavasta kanssa juhlijasta, jotka siis olivat näitä todella päihtyneitä henkilöitä. Sekä liian harvan järkkärin puuttuminen esiintymislavan läheisyydessä tapahtuneeseen tupakointiin, joka oli kiellettyä.

Vaikea sanoa vielä, että tuleeko vielä joskus lähdettyä Joensuussa pidettävään Ilosaarirockkiin. Ei se mitenkään mahdoton ajatus ole, mutta se nyt riippuu puhtaasti siellä esiintyvistä bändeistä. Jos siellä tulee jatkossakin esiintymään poppoita jotka on niin sanotusti ”pakko nähdä” niin kyllähän sitä sitten voi tuonnekin uudemman kerran lähteä. Mut ei pelkän tunnelman vuoksi tarvitse tuonne enää lähteä.

Festareiden osalta voisi seuraavaksi ehkä ottaa suunnaksi Provinssirockin ihan puhtaasta mielenkiinnosta sekä siksi ettei siellä ole tullut vielä käytyä ja onhan siellä viime vuosina ollut kovimmat kansainväliset esiintyjät..

Valokuvia sunnuntailta

Sunnuntaina tuli räpsittyä digipokkarilla paljon kuvia joista 120 kappaletta olen julkaissut Flickr. com tililleni. Löydät ne ja voit käydä halutessasi niitä katsomassa paikassa nimeltä Ilosaarirock 2011 – Sunnuntai.

Takaisin kotiin

Kirjoitampa nyt vielä muutaman sanasen maanantaista. Maanantai aamuana ei meinannut sitten enään lainkaan maistua hotelliaamiaisen sama kattaus. Jotain pientä vaihtelua olisi toivonnut tuohonkin. Aamupalan jälkeen oli aika pakata kamat laukkuihin ja suunnata kohti respaa. Siellä sitten oli se matkan hauskin hetki edessä, kun piti maksaa viikonlopun yöpymiset. Laskusta jotenkin toivuttuamme veimme kamat autoon ja sitten kävimme viellä lähikaupassa ostamassa paluumatkalle evästä. Sen jälkeen matka kohti kotia alkoi.

Kotimatkalla poikkesimme vielä Kiteellä, Imatralla ja Lappeenrannassa katsomassa Saimaan kanavia. Imatran koski näytti epätodelliselta, vaikkei siinä nyt vesi virrannutkaan. Uomassa olevat kivenlohkareet ja sen uoman syvyys oli jotain mitä en ollut aiemmin nähnyt. Uomassa olisi olisi ollut alkuillasta jokin show, mutta sitä ei maltettu jäädä katsomaan. Liekö silloin olisi avattu pato ja vettä olisi sitten juoksutettu uomaan? Se olisi taatusti ollu hienon näköistä! Pitäneen joskus mennä tuotakin vielä katsomaan.

Paluu päivän sää oli reissun kuumin ja olo oli sunnuntaitakin heikompi edenneen flunssan takia. Tuolloin taisi jo olla vähän kuumettakin. Kotimatka sujui kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin ja turvallisesti.